Etusivu
    Arkisto

    Seurakirjeet

    Toiminta-ajatus
    Toimialue
    Yhteystiedot

    Hallitus
    Säännöt
    Jäsenseurat
    Huomionosoitukset

    Kuntoliikunta
    Ay-sporttifestarit
    Veteraanitoiminta
    Koulutus
    Konttainen
    Kuva-arkisto
    Linkkejä
    Palaute

 

    YHTEISTYÖSSÄ

    
    




Liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalien anomisohjeet


Liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä voi periaatteessa anoa kenelle tahansa urheilutoiminnassa ansioituneelle henkilölle.

Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristejä ja -mitaleja myönnetään yleensä vain 40 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille.

Järjestöjen säännöissä ei yleensä ole ikärajavaatimuksia kuin korkeintaan ylempien huomionosoitusten kohdalla. Ansiomerkkejä myönnetään lähinnä pitkäaikaisesta tai muuten ansiokkaasta työstä. Siksi pidetään selvänä, että henkilön on ollut oltava vähintään 5-10 vuotta luottamustoimissa ennen kuin hänelle voi anoa edes alimpia arvomerkkejä.

Kovin nuoret henkilöt eivät siksi voi tulla kysymykseen kuin erikoistapauksissa. Jotkut tosin saattavat olla jo 30-vuotiaina toimineet riittävän kauan urheilun hyväksi saadakseen jonkun ansiomerkin.

Ansiomerkkien myöntämisehdotukset olisi muistettava tehdä henkilön ollessa vielä mukana urheilutoiminnassa. Kovin usein merkin anominen jää ja jää, kunnes henkilö on jo poissa aktiivisesta toiminnasta tai ehtinyt esimerkiksi muuttaa pois paikkakunnalta tai pahimmassa tapauksessa kuolla.

Seurojen, piirien ja liittojen johtohenkilöiden olisi siksi vuosittain tarkistettava onko heidän edustamiensa järjestöjen luottamustehtävissä sellaisia henkilöitä, joille jonkin ansiomerkin anominen olisi ajankohtaista.

Periaatteena olisi pidettävä, että ainakin vähintään 15 vuotta aktiivista urheilutyotä eri tahoilla tehneille olisi muistettava anoa jokin ansiomerkki muistoksi ja kiitokseksi tehdystä vapaaehtoisesta työstä.

Aktiiviurheilijoille ei yleensä myönnetä korkeimpia urheilun ansiomerkkejä pelkästään urheilusaavutuksista. Jos urheilija kuitenkin on osallistunut myös järjestötoimintaan, katsotaan kilpailusaavutukset merkittäväksi lisäksi ansioluetteloon.

Suomalaisia urheilun ansiomerkkejä voidaan ehdottaa myös ulkomaisille urheilujohtajille tai yhteisöille, jotka ovat toimineet maidemme välisten urheilusuhteiden kehittämiseksi.

Ansiomerkkiasioissa on periaatteena, että "tyvestä puuhun noustaan". Tämä merkitsee sitä, että henkilölle ei yleensä myönnetä suoraan korkeimpia ansiomerkkejä, vaan odotetaan hänen saavan ensin jonkin alemmista huomionosoituksista.

Erittäin ansioitunut henkilö voi saada suoraan esimerkiksi järjestön kultaisen ansiomerkin, mutta periaatteessa kaikkien olisi aloitettava alempaa. Siksi on tärkeää, että toiminnassa mukana olevia muistettaisiin heti 10-15 vuoden toiminnan jälkeen jollakin ansiomerkillä.

Jos toiminta jatkuu kauan vielä sen jälkeenkin, niin kysymykseen tulevat siten korkeammat huomionosoitukset.

Ei ole ollenkaan välttämätöntä odottaa henkilön 50-vuotissyntymäpäivää ensimmäisen ansiomerkin anomista varten.

Ehdotuksia voi tehdä alle 40-vuotiaallekin, jos toiminta vain täyttää ko. ansiomerkin sääntöjen vaatimukset.

Korkeampaa saman järjestön huomionosoitusta ei yleensä myönnetä ennen kuin edellisen myöntämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.

Korkeampaa huomionosoitusta ei myöskään myönnetä, jos toiminta on lakannut heti edellisen huomionosoituksen saamisen jälkeen.

Eniten arvostetaan ansiomerkkejä myönnettäessä toimintaa johtokuntien puheenjohtajina ja sihteereinä, sillä järjestöissä vastuu ja työtaakka kasautuvat yleensä näille henkilöille.

Johtokuntien, jaostojen, valiokuntien, toimikuntien, työryhmien tms. jäsenyydet huomioidaan myös.

Ansiomerkkejä voidaan ehdottaa myös valmentajille, huoltajille ja kilpailutoimitsijoille kauan kestäneestä ansiokkaasta työstä. Naiset unohdetaan usein ansiomerkkejä anottaessa. Tasa-arvo olisi aina muistettava.

Tärkeää on se, että ehdotuksia tehtäessä niihin kootaan kaikki mahdolliset tarvittavat tiedot.

Ylimalkaiset ja epätäydelliset ehdotukset johtavat harvoin tulokseen, koska merkin myöntämisestä päättävät eivät voi silloin tarkasti olla selvillä henkilön työn määrästä ja laadusta.

Harvoin ehdotuksiin merkitään liikaa tietoa, useimmiten liian vähän!

Asetuksen mukaan Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi tehdystä työstä voidaan tunnustukseksi antaa Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi tai -mitali. Ne ovat seuraavat:

Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi

* opetusministeri myöntää

* voi olla samanaikaisesti ainoastaan 12:lla elossa olevalla henkilöllä

Ansioristi kullattuna (ARK)

* annetaan erityisen suurista ansioista valtakunnallisen liikuntatoiminnan hyväksi tehdystä työstä (edellyttää toimintaa johtotasolla liitossa tai keskusjärjestössä)

Ansioristi (AR)

* annetaan pitkäaikaisesta erikoisen ansiokkaasta toiminnasta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi

Ansiomitali kullatuin ristein (AMKR)

* annetaan huomattavasta lääni- ja piiritasolla liikuntakulttuurin hyväksi tehdystä työstä

Ansiomitali (AM)

* annetaan ensisijaisesti kunta- ja seuratasolla liikuntakulttuurin hyväksi tehdystä työstä

Opetusministeriön omaksuman käytännön mukaisesti urheilun huomionosoituksia ei myönnetä alle 40-vuotiaille. Toimintavuosia edellytetään olevan vähintään kymmenen.

Edellisestä opetusministeriön myöntämästä huomionosoituksesta tulee olla kulunut vähintään neljä vuotta.

Huomionosoituksilla on tarkka arvojärjestys, mutta niitä ei tarvitse anoa alemmasta lähtien.

ARK:n (ansioristi kullattuna) myöntämisen edellytyksenä on kuitenkin, että hakija on aiemmin saanut ansioristin (tai siihen rinnastettavan entisen säännön mukaisen hopeisen ansioristin).

Ratkaisevana myöntämiskriteerinä on edelleen toiminta urheilujärjestöissä. Anomuslomakkeeseen on merkittävä tarkkaan toimintavuodet eri tehtävissä.

"Vanhentuneilla" ansioilla ei myönnetä huomionosoituksia, vaan anottavan ristin tai mitalin edellyttämää korkeimman tason toimintaa tulee olla myös viime vuosilta.